Ikuinen katastrofi Masalantiellä

 Ikuinen katastrofi Masalantiellä

Kävimme vaimoni kanssa syksyllä 2016 omalla autolla Sarajevossa, jolloin ajoimme Saksan, Itävallan, Slovenian, Kroatian, Bosnia-Hercegovinan, Bulgarian, Serbian, Unkarin, Tsekin, Puolan ja Baltian maiden läpi. Kaikkialla ei ollut moottoriteitä, mutta tiet olivat keskimäärin hyvässä kunnossa. Yllätyksekseni Vanha Rantatie ja Masalantie kotinurkillani Jorvaksessa tuntuivat matkamme jälkeen suorastaan vaarallisilta. Missään päin entistä Itä-Blokkia ei ollut tullut vastaan yhtä heikkokuntoisia teitä!

Puoli vuotta myöhemmin 10.3.2017 MTV3 Uutiset teki jutun Suomen heikkokuntoisista teistä ja kävi kuvaamassa juuri Vanhaa Rantatietä ja Masalantietä Jorvaksessa. Tämä kuvapätkä on edelleen katsottavissa MTV3 arkistosta. Heti näiden TV-uutisten jälkeen ilmestyikin päällystevaurioista varoittavia tiekylttejä. Mutta teillä vain pahimmat kuopat paikattiin. Kesällä tiet maalattiin tunnollisesti läpi kaikkien railojen ja kuoppien, kului varmaankin kaksinkertainen määrä maalia.

Nyt neljä vuotta myöhemmin samat päällystevauriokyltit notkuvat edelleen Masalantien päissä Jorvaksessa ja Kauklahdessa, nyt huomattavan vinossa. Onneksi  Vanha Rantatie päällystettiin parisen vuotta sitten, joten monen vuoden piina on siellä jo päättynyt.  Karheat tienpinnat lisäävät polttoaineenkulutusta (= päästöjä) ja renkaiden kulutusta (= mikromuovipäästöjä). Kuopat ja tärinä kuluttavat autoa ja rikkovat renkaita. Huonokuntoinen tiestö ei myöskään lisää alueen houkuttelevuutta.

Ihmettelen miten meillä 1960-1980–luvuilla, kun Suomi oli paljon nykyistä köyhempi yhteiskunta, oli varaa rakentaa sitä tiestöä, mitä nykyinen vauras hyvinvointiyhteiskuntamme ei kykene edes ylläpitämään. Verotus oli takavuosina huomattavasti nykyistä kevyempää eikä silloin juurikaan eletty velaksi. Miten tähän on jouduttu?

Stefan Törnqvist

DI,KTM Jorvas

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

  Inflaatio palasi ympärillemme, olemmeko 1970-luvulla? Inflaatio ja korkotaso ovat olleet jo 40 vuotta trendinomaisessa laskussa. Ennen sitä koimme 1970-1980-luvuilla yli 10 % inflaatiolukuja. Keskuspankit ovat onnistuneet inflaation torjunnassa globalisaation synnyttämän kilpailutilanteen avustamana. Nyt sekä inflaation että globalisaation trendi on kääntynyt, ylitarjonta on muuttunut niukkuudeksi ja alihankintaketjut yskivät. Jo ennen Ukrainan sodan vaikutusta, Suomen kuluttajahintaindeksi oli helmikuussa 2022 noussut 4,5 % vuodentakaisesta. Mitä horroksesta herännyt inflaatio tarkoittaa meille yrityksinä, työntekijöinä tai kuluttajina? Tulevatko Euroopassa kohta vuosikymmenen ajan nollassa tai peräti negatiivisina olleet korot nousemaan? Ennustaminen on vaikea laji, mutta historian ja nykyisten taustatekijöiden analysointi voi antaa jotakin osviittaa mitä tuleman pitää.   Mikä on inflaatio? Maailmanmarkkinoilla hyödykkeiden hinnat syntyvät kysynnän ja tarjonnan lak...
Lue lisää
Sain tänään kolmannen rokotteen, jonka antoi erittäin osaava keski-ikäinen sairaanhoitaja. Viime yön painajaiseni finninaamaisesta teltassa asuvasta varusmiehestä ruiskun kanssa oli siis turha. Onneksi Suomen hallituksen sanaan ei voi luottaa.
Lue lisää
Olen ehdolla, mutta ei tunnu hyvältä että varttuneempi väestö ja riskiryhmäläiset joutuvat henkensä kaupalla minua äänestämään. Toivon kuitenkin että he käyvät äänestämässä. Länsi-Uudellemaalle pitäisi synnyttää drive-in äänestysmahdollisuuksia.
Lue lisää