Vi hör redan nu till de hårdast beskattade länderna i världen, så jag förstår inte hur vår vänsterregering kan planera nya skattehöjningar efter kommunalvalet. De höga skatterna på tjänster, mat, bränsle, inkomster, bilar, elektricitet osv osv, gör allt dyrt i vårt land och försämrar vår konkurrenskraft. Med lägre skatter får människor mera pengar över, samtidigt som varorna blir billigare, varvid konsumtionen och skatteintäkterna ökar, trots en lägre skatteprocent. Detta kallas för priselasticitet och skatteincidens, ord som tydligen är helt obekanta för vår nuvarande regering. Vi är redan i en negativ spiral, där ingenting till sist lönar sig, så inga skattehöjningar tack, ocn inte heller ökad progression!
Inflaatio palasi ympärillemme, olemmeko 1970-luvulla? Inflaatio ja korkotaso ovat olleet jo 40 vuotta trendinomaisessa laskussa. Ennen sitä koimme 1970-1980-luvuilla yli 10 % inflaatiolukuja. Keskuspankit ovat onnistuneet inflaation torjunnassa globalisaation synnyttämän kilpailutilanteen avustamana. Nyt sekä inflaation että globalisaation trendi on kääntynyt, ylitarjonta on muuttunut niukkuudeksi ja alihankintaketjut yskivät. Jo ennen Ukrainan sodan vaikutusta, Suomen kuluttajahintaindeksi oli helmikuussa 2022 noussut 4,5 % vuodentakaisesta. Mitä horroksesta herännyt inflaatio tarkoittaa meille yrityksinä, työntekijöinä tai kuluttajina? Tulevatko Euroopassa kohta vuosikymmenen ajan nollassa tai peräti negatiivisina olleet korot nousemaan? Ennustaminen on vaikea laji, mutta historian ja nykyisten taustatekijöiden analysointi voi antaa jotakin osviittaa mitä tuleman pitää. Mikä on inflaatio? Maailmanmarkkinoilla hyödykkeiden hinnat syntyvät kysynnän ja tarjonnan lakien mukaa
Kommentit
Lähetä kommentti